Moni yritys on jo tutustunut hiilijalanjälkilaskentaan ja huomannut, että vaikkei lainsäädäntö laskentaa vaatisikaan, on hyvin tehdyllä päästölaskennalla konkreettista vaikutusta liiketoimintaan.
Onko tekstissä vaikea termi? Sanasto löytyy rullaamalla alaspäin!
Päästölaskentaa ei kannata tehdä pelkästään laskemisen ilosta, vaan laskennan tulisi olla aina lähtökohta aidoille päästövähennyksille ja sen havaitsemiselle, mitkä osa-alueet oman yrityksen toiminnassa aiheuttavat paljon päästöjä. Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia voi hyödyntää myös tuotekehityksessä.
Jos hiilijalanjälkilaskentaa lykkää hamaan tulevaisuuteen, on vaarana, että toiset yritykset menevät ohi ja itse menettää kilpailuedun. Kun laskenta on jo hallussa, on yrityksellä myös paremmat valmiudet pärjätä kilpailutuksissa ja vastata nopeisiinkin lainsäädännön muutoksiin tulevaisuudessa.
Kuluttajat ovat kiinnostuneita lopputuotteiden hiilijalanjäljestä. Ne yritykset, jotka pystyvät kertomaan siitä luotettavasti ja dataan pohjaten, ovat vahvoilla.
Suurta kokonaisuutta ei tarvitse heti hallita, vaan voi ja kannattaa lähteä liikkeelle pienemmästä osa-alueesta. Aina on parempi aloittaa kuin lykätä laskentaa.
Kun lähdet yrityksessäsi miettimään hiilijalanjälkilaskentaa, huomioi nämä vaiheet:
1. Motiivi ja tavoitteet
Päätä tavoite ja kohderyhmä, joidenvuoksi laskentaa tehdään, sekä se, halutaanko yritys- vai tuotekohtaista laskentaa. Pyytävätkö asiakkaat, tehdäänkö itseä varten vai onko kyse lakisääteisestä motiivista?
Vaikka kestävyysraportoinnin velvoitteita kevennettiin Euroopan komission Omnibus-aloitteen myötä vuonna 2025, haluavat edelläkävijäyritykset pysyä strategisista syistä myös laskennan etujoukoissa. Kun aiemmin hiilijalanjälkilaskentaa tehtiin yrityksen päästöjen kompensoimiseksi, on aito tahtotila nyt usein ohjaava syy.
2. Standardit ja työkalut
Kun on tehty päätös, miksi päästölaskentaa halutaan tehdä, on vuorossa tutustuminen erilaisiin standardeihin. Valitse oikea standardi, oikea ohjeistus ja tarvittaessa oikea tuoteryhmäsääntö. Näitä standardeja on ilmaiseksi saatavilla. OpenCO2net-alustan työkaluilla laskenta onnistuu helposti, kun laskenta noudattaa standardin vaatimuksia ja ajantasaiset päästökertoimet on koottu yhteen paikkaan.
3. Laskennan rajaus
Mieti laskennan rajaus huolellisesti: mitä otetaan huomioon yritys- tai organisaatiotasolla, mitkä toiminnot sisällytetään laskentaan, lasketaanko Suomen tasolla vai useammassa maassa ja tehdäänkö laskenta vuosi- tai kvartaalitasolla? Tai mitkä elinkaaren vaiheet otetaan tuotelaskennassa huomioon?
4. Ajantasaisten lähtötietojen keruu
Kun tehdään laskentaa, tehdään sitä mahdollisimman hyvillä lähtötiedoilla. Päästökertoimien tulisi olla ajantasaisia ja koskea sitä maantieteellistä aluetta, jolla laskenta tehdään. Laskenta tehdään luotettavasti tuoreilla lähtötiedoilla vastaten tarpeeseen ja perustuen fysikaalisiin suureisiin (kg, kpl jne.).
5. Toteutus, raportointi ja viestiminen
Varmenna laskennan tulokset, aseta päästövähennystavoitteet, seuraa päästökehitystä ja raportoi. Päästölaskennan raportoinnin tulee nojata selkeisiin tuloksiin, jotta vältytään viherpesulta.
Jo alkuvaiheessa kannattaa miettiä, millä tavalla laskennasta halutaan kertoa. Jos on tarkoitus viestiä saaduista tuloksista, laskennalle on tiukemmat vaatimukset, kuin jos laskentaa tehdään oman ymmärryksen lisäämiseksi yrityksen sisäisenä harjoituksena.
Vinkit pohjautuvat koulutukseen, joka pidettiin kiertotalousyrityksille osana ARKI 135 Circular Programme -ohjelmaa. Vinkkien antaja Sari Siitonen on päästölaskentaan keskittyneen OpenCO2net -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.
Termit haltuun
Hiilijalanjälki kuvaa tietyn kokonaisuuden aiheuttamaa ilmastokuormaa. Ilmastokuorma aiheutuu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), päästöistä ilmakehään. Hiilijalanjälkeä ilmaistaan tyypillisesti hiilidioksidi-ekvivalentteina (CO2e), jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on otettu huomioon GWP-kertoimilla. Laskenta ottaa huomioon koko elinkaaren, ja hiilijalanjälki ilmoitetaan syntyvien päästöjen massana joko tonneina tai kilogrammoina.
Elinkaariarvioinnissa (LCA) selvitetään tuotteen potentiaalisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajalta. Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa eri elinkaarenvaiheissa merkittävimmät ympäristövaikutustenparantamismahdollisuudet ja valita olennaisia ympäristösuorituskyvyn indikaattoreita. Laskennasta saatua tietoa voidaan hyödyntää muun muassa teollisuuden tai julkishallinnon päätöksentekoon. Esimerkiksi tuotteiden ympäristöselosteet (EPD) perustuvat elinkaarilaskentaan.
Tuotteen ympäristöjalanjälki (PEF) kuvaa tuotteen ympäristökuormaa ja on EU:n komission kehittämä menetelmä. Tarkoituksena on yhtenäistää ympäristövaikutusten arviointia, jotta tulokset olisivat luotettavampia, tarkempia ja vertailukelpoisempia. PEF perustuu elinkaariarviointiin ja sisältää samat vaiheet kuin tuotteen hiilijalanjäljen määrittäminen.
Lue lisää: OpenCO2net
Teksti: Siru Valleala